Suurin yhteinen tekijä on suurin kokonaisluku, joka jakaa tasaisesti kuhunkin numero joukko numeroita. Toisin sanoen se jakautuu ilman jäännöstä. Otetaan luvut 5, 10 ja 100. Suurin yhteinen jakaja on 5, koska jokainen luku jaettuna viidellä palauttaa toisen kokonaisluvun (ei desimaaliosaa).
GCD-funktio ottaa argumenteiksi enintään 255 arvoa. Muut kuin kokonaisluvut typistetään. Luonteeltaan minkä tahansa palautetun suurimman yhteisen jakajan on oltava yhtä suuri tai pienempi kuin pienin argumenttiarvo. Usein ei ole muuta suurinta yhteistä jakajaa kuin 1 – jonka kaikki kokonaisluvut jakavat. GCD-funktion syntaksi on seuraava:
GCD(numero1,numero2,…)
Pienin yhteinen kerrannainen on kokonaisluku, joka on kokonaislukuryhmän pienin yhteinen kerrannainen. Esimerkiksi lukujen 2, 4 ja 6 pienin yhteinen kerrannainen on 12. Arvojen 9, 15 ja 48 pienin yhteinen kerrannainen on 720.
LCM-funktio ottaa argumenteiksi enintään 255 arvoa. Muut kuin kokonaisluvut typistetään. LCM-monitoimifunktion syntaksi on seuraava:
LCM(numero1,numero2,…)