f-jakaumat ovat Excelin todennäköisyysjakaumia, jotka vertaavat eri populaatioista otettujen näytteiden varianssien suhdetta. Tämä vertailu tuottaa johtopäätöksen siitä, muistuttavatko taustalla olevien populaatioiden varianssit toisiaan.
F.DIST: Vasemmansuuntaisen f-jakauman todennäköisyys
F.JAKAUMA-funktio palauttaa vasemmanpuoleisen todennäköisyyden havaita kahden otoksen varianssin suhde, joka on yhtä suuri kuin määritetty f-arvo. Funktio käyttää syntaksia
=F.JAKAUMA(x,vapauden_aste1,vapauden_aste2,kumulatiivinen)
missä x on määritetty f-arvo, jonka haluat testata; vapausaste1 on vapausasteet ensimmäisessä eli osoittajanäytteessä; vapausaste2 on vapausasteet toisessa, eli nimittäjä, otos, ja kumulatiivinen on looginen arvo (0 tai 1), joka kertoo Excelille, haluatko laskea kumulatiivisen jakauman (ilmaistaan kumulatiivisen arvoksi 0) vai todennäköisyystiheyden ( ilmaistaan asettamalla kumulatiivinen arvoksi 1).
Esimerkkinä F.JAKAUMA-funktion toiminnasta oletetaan, että vertaat kahta otoksen varianssia, joista toinen on yhtä suuri ja toinen yhtä suuri kuin . Tämä tarkoittaa, että f-arvo on yhtä suuri. Lisäksi oletetaan, että molemmissa näytteissä on 10 kohdetta, mikä tarkoittaa, että molemmilla näytteillä on yhtä suuri vapausaste ja että haluat laskea kumulatiivisen todennäköisyyden. Kaava
=F.JAKAUMA(2/4;9;9;0)
palauttaa arvon 0,6851816.
F.DIST.RT: Oikeansuuntainen f-jakauman todennäköisyys
F.JAKAUMA-toiminto muistuttaa F.JAKAUMA-toimintoa. F.JAKAUMA.RT palauttaa oikeansuuntaisen todennäköisyyden havaita kahden otoksen varianssin suhde, joka on yhtä suuri kuin määritetty f-arvo. Funktio käyttää syntaksia
=F.JAKAUMA.RT(x,vapauden_aste1,vapauden_aste2,kumulatiivinen)
missä x on määritetty f-arvo, jonka haluat testata; vapausaste1 on vapausasteet ensimmäisessä eli osoittajanäytteessä; vapausaste2 on vapausasteet toisessa, eli nimittäjä, otos, ja kumulatiivinen on looginen arvo (0 tai 1), joka kertoo Excelille, haluatko laskea kumulatiivisen jakauman (ilmaistaan kumulatiivisen arvoksi 0) vai todennäköisyystiheyden ( ilmaistaan asettamalla kumulatiivinen arvoksi 1).
Esimerkkinä F.JAKAUMA.RT-funktion toiminnasta oletetaan, että vertaat kahta otoksen varianssia, joista toinen on yhtä suuri ja toinen yhtä suuri kuin . Tämä tarkoittaa, että f-arvo on yhtä suuri. Lisäksi oletetaan, että molemmissa näytteissä on 10 kohdetta, mikä tarkoittaa, että molemmilla näytteillä on yhtä suuri vapausaste ja että haluat laskea kumulatiivisen todennäköisyyden. Kaava
=F.JAKAUMA.RT(2/4;9;9)
palauttaa arvon 0,841761, mikä viittaa siihen, että on noin 84 prosentin todennäköisyys, että saatat havaita f-arvon, joka on niin suuri kuin jos näytteiden varianssit olisivat yhtä suuret.
F.INV: Vasemmanpuoleinen f-arvo annettu f-jakauman todennäköisyys
F.INV-funktio palauttaa vasemmalle suunnatun f-arvon, joka vastaa annettua f-jakauman todennäköisyyttä. Funktio käyttää syntaksia
=F.INV(todennäköisyys,vapauden_aste1,vapauden_aste2)
jossa todennäköisyys on f-arvon todennäköisyys, jonka haluat löytää; vapausaste1 on vapausasteet ensimmäisessä eli osoittajanäytteessä; ja vapausaste2 on toisen eli nimittäjänäytteen vapausasteet.
F.INV.RT:Oikeasuuntainen f-arvo annettu f-jakauman todennäköisyydellä
F.INV.RT-funktio palauttaa oikeanpuoleisen f-arvon, joka vastaa annettua f-jakauman todennäköisyyttä. Funktio käyttää syntaksia
=F.INV.RT(todennäköisyys,vapauden_aste1,vapauden_aste2)
missä todennäköisyys on f-arvon todennäköisyys, jonka haluat löytää; vapausaste1 on vapausasteet ensimmäisessä eli osoittajanäytteessä; vapausaste2 ja on toisen eli nimittäjänäytteen vapausasteet.
F.TESTI: Todennäköisyystietojoukon varianssit eivät eroa
F.TESTI-funktio vertaa kahden näytteen varianssia ja palauttaa todennäköisyyden, että varianssit eivät eroa merkittävästi. Funktio käyttää syntaksia
=F.TESTI(joukko1,jono2)
jossa array1 on laskentataulukon alue, joka sisältää ensimmäisen näytteen, ja on laskentataulukkoalue, jolla on toinen näyte.
Kuinka käyttää F-jakelufunktiota Excelissä?
Ymmärtääksesi F.JAKAUMA-funktion käyttötarkoitukset, tarkastellaan esimerkkiä:
Esimerkki
Oletetaan, että meille annetaan seuraavat tiedot:
- Arvo, jolla funktiota halutaan arvioida: 14.569
- Osoittimen vapausaste: 4
- Nimittäjä vapausaste: 2
Selvittääksemme F-todennäköisyyden käyttämällä kumulatiivista jakaumafunktiota, joka on TOSI kumulatiivinen argumentti, käytämme seuraavaa kaavaa:
Saamme tuloksen alla:
Selvittääksemme F-todennäköisyyden käyttämällä todennäköisyystiheysfunktiota, joka on FALSE kumulatiivinen argumentti, käytämme seuraavaa kaavaa:
Saamme tuloksen alla:
Muistettavaa F.DIST-toiminnosta
- Jos joko vapauden_aste1 tai vapauden_aste2 on desimaaliluku, Excel katkaisee sen kokonaisluvuiksi.
- #NUM! virhe – Ilmenee, jos jompikumpi:
- Annettu x:n arvo on pienempi kuin 0.
- Argumentti vapauden_aste1 tai vapauden_aste2 on pienempi kuin 1.
- #ARVO! virhe – Ilmenee, kun jokin annetuista argumenteista ei ole numeerinen.